Redono Pitch Deck

Please download here our latest Pitch Deck / Presentation of our company and solutions.

 

Redono_Urban Hops Farm_deck_1.9Lataa

SUSTAINABLE BREWERY

PILOT SUSTAINABLE BREWERY WITH REDONO SOLUTIONS

Utilizing brewery sidestreams such as organic wastewaters and CO2-emissions, we can connect our farming technologies with our BioFeed-solution. We are demonstrating the production of liquid fertilizers to produce fresh hops with our HydroHumala-solution, fresh food with Urban Crop Solutions, and microalgae production, biotechnological water purification and CO2-utilization with our BioAlgae-solution using Varicon Aqua technologies.

 

 

 

 

Redono Kestävän Panimon Kiertotalousmalli

Pala maailmaa paremmaksi kiertotalousratkaisuilla

Juttu Ykkös-Lohja lehdessä: https://www.ykkoslohja.fi/pala-maailmaa-paremmaksi-kiertotalousratkaisuilla/

Lohjalaisen Redonon toimitusjohtaja Henri Laine haluaa olla mukana pelastamassa maailmaa.

–Pienestä pojasta lähtien sisälläni on asunut pieni Pelle Peloton, jonka intohimona on keksiä maapallolle hyvää tekeviä ratkaisuja, jotta meillä kaikilla ihmisillä olisi täällä paremmat oltavat nyt ja tulevaisuudessa, hän kertoo.

Laine on koulutukseltaan kone- ja tuotantotekniikan insinööri. Työkokemusta hänellä on mm. vesilaitosten puhdistusprosessien kehittämisestä, biopolttoaineiden jätteiden hyödyntämisen kehittämisestä sekä muoviteollisuudesta. Kokemuksen ja kiinnostuksen myötä on edetty siihen pisteeseen, että Laine on kehittänyt itse prosessin, jolla hän tekee osansa maailman pelastamiseksi. Redono Oy on perustettu toteuttamaan tuo idea käytännössä.

–Teollisuus tuottaa sivuvirtoja, joissa on mm. hiilidioksidia ja orgaanisia vesipäästöjä. Ajatuksena on, että Redono pystyisi hyödyntämään niitä ja tuottamaan uusia resursseja ja raaka-aineita. Tuotamme myös teknologiaratkaisuja ja kiertotalousmalleja asiakkaillemme, Laine avaa.

Redono Oy:n perustajajäsenet Tiia ja Henri Laine Jyväskylän KasvuOpen-finaaleissa. (Kuva: Redono Oy)

Panimoiden sivuvirroista humalaa ja mikrolevää

Laineen kehittämää kiertotalousmallia tullaan testaamaan Vantaalla Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa olevassa Urban Farming -demonstraatioympäristössä. Siellä kokeillaan Laineen kehittämää BioFeed-teknologiaa, jonka avulla voidaan tuottaa nestemäisiä luomulannoitteita panimoteollisuuden sivuvirroista. Laine on hakenut teknologialle oman menetelmäpatentin. Samalla tutkitaan humalakasvien sisäkasvatustekniikkaa ja näiden tuotettujen luomulannoitteiden hyödyntämistä humalan kasvatuksessa. Yhteistyökumppanina on Tornion Panimon, jonka kanssa on tarkoituksena demonstroida kestävän panimon kiertotalousmallia, jossa panimoiden sivuvirroista voidaan tuottaa tuoretta humalaa oluen panemiseen. Sitra on myöntänyt rahoitusta kehitystyölle.

Teollisuuden sivuvirroista tuotettujen orgaanisten lannoitetta avulla voidaan myös viljellä mikrolevää.

–Mikrolevistä puhutaan superfoodina ravinnetiheytensä vuoksi. Niissä voi olla jopa 60% proteiinia ja ne ovat täynnä hyviä Omega-rasvahappoja ja vitamiineja. Ne soveltuvat erinomaisesti mm. kala- ja eläinrehun ainesosiksi. Mikroleville löytyy paljon erilaisia käyttömahdollisuuksia lisäravinnetuotannosta kosmetiikkaan, Laine kertoo.

Henri Laineen vaimo Tiia Laine, joka on myös Redono Oy:n perustajajäsen, tulee toimimaan tuotekehityshankkeessa, jossa tutkitaan mikrolevien sekä humalakasvien monia hyödyntämismahdollisuuksia mm. kosmetiikkatuotannon aineosina.

Metropolian Urban Farming -demonstraatioympäristössä tullaan myös tutkimaan bioteknistä vedenpuhdistusmenetelmää mikrolevän viljelyn avulla. Tavoitteena on lopulta puhdistaa teollisuuden sivuvirtoja, jotta vesiä voidaan kierrättää ja vähentää teollisuuden tuoreen veden käyttöä. Mikrolevillä on luontainen kyky puhdistaa vettä ja hyödyntää hiilidioksidipäästöjä. Tätä kykyä kannattaisi hyödyntää eri teollisuuksissa, kuten kalanviljely- ja bioetanoliteollisuudessa, Laine kertoo.

Redono Oy toimii mikrolevien tuotantoteknologian ratkaisuissa yhteistyössä englantilaisen Varicon Aqua -yrityksen kanssa.

–Sloganimme on ”Giving back to nature”, joka tulee Redono-nimestä. Redono tarkoittaa latinan kielellä ”antaa takaisin”. Tiivistettynä ajatus on saada näiden ratkaisujen avulla teollisuudet tuottamaan vähemmän päästöjä ja käyttämään vähemmän vettä ja muita luonnonvaroja. Samalla voidaan tuottaa puhdasta ruokaa, mikrolevää ja puhdasta vettä, Laine summaa.

Kestävän panimon kiertotalousmalli. (Kuva: Redono Oy, alkuperäinen Drumsö Bränd Machine) 

Lohjalaisille salaattia ja mansikoita keskellä talvea

Redonon ratkaisuista voi olla hyötyä ja iloa myös lohjalaisille. Laine kertoo, että Lohjan kaupungin kanssa on ollut puhetta uudenlaisesta kaupunkiviljelyratkaisusta eli kontista, jossa ihmiset voisivat viljellä kasviksia ympäri vuoden.

–Mitä lohjalaiset olisivat mieltä viljelykontista, jossa kuka tahansa voisi viljellä omat salaatit ja mansikat talvellakin? Meillä viljelysesonki on muuten kovin lyhyt. Ravintolat ja kaupatkin voisivat hyödyntää samaa ideaa. Rahoitus vain puuttuu, Laine pohtii.

–Haluaisin tuoda asukkaille yhteisöllisen palvelun ja tietoisuutta herättävää toimintaa, jotta ihmiset näkisivät, että ruokaa voi kasvattaa nykyaikaisella teknologialla, eikä aina tarvita multaa, Laine kertoo.

Mitä sitten voisi kasvattaa? Redono Oy toimii kasvien vertikaaliviljelyratkaisuissa yhteistyössä belgialaisen Urban Crop Solution -yrityksen kanssa.

–Tällä hetkellä tiedetään noin 200 kasvilajia, joita näiden teknologioiden avulla voidaan kasvattaa, kuten salaatteja, yrttejä ja mansikoita. Tavoitteena on tarjota kokonaisratkaisuja ja palveluita, jotta voidaan tuottaa enemmän puhdasta lähiruokaa vuoden ympäri.

Mikrolevän viljelyteknologiaa fotobioreaktoreiden avulla. (Kuva: Redono Oy,
alkuperäinen kuva Varicon Aqua) 

Kasvien hydroviljelyteknologia säästää vettä

Hydroviljelyteknologiassa ei siis tarvita multaa. Mieleen saattaa nousta ajatus, ettei salaatti ole kunnon salaattia, jos se ei ole kasvanut mullassa, mutta Laine nostaa esille pari mielenkiintoista näkökulmaa.

–Hydroviljelyteknologian avulla kasvatettu ruoka kuluttaa vähemmän vettä ja tuottaa vähemmän päästöjä kuin perinteinen viljely. Menetelmässä kasvien juurille kierrätetään vettä, joka sisältää ravinteet. Ravinteiden määrä voidaan säätää sopivaksi, eikä kasvin energia mene juurien kasvattamiseen, vaan se voi keskittyä kasvamaan ylöspäin. Kasvit kasvavat puolet nopeammin täyteen kasvuunsa, Laine avaa.

–Mullassa kasvaneiden kasvien kohdalla on suurempi riski, että mukana on myös mikrobeja ja ötököitä, jotka tulevat häiritsemään kasvia. Niitä varten käytetään yleensä torjunta-aineita. Vesiviljelyllä tuotettu ruoka on myös puhtaampaa ja sopii siten paremmin allergisillekin, kun voidaan poistaa torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien käyttö. Kasvi voi olla myös ravintorikkaampi. Itse uskon niin, mutta tutkimme asiaa nyt Metropoliassa, hän jatkaa.

Kasvien hydroviljelyä. (Kuva: Urban Crop Solutions) 

Ratkaisuja maailman ongelmiin?

Redonon ratkaisuista voisi olla apua maailmallakin. Monessa maassa painitaan niin ruuantuotantoon kuin vedenkulutukseenkin liittyvien ongelmien kanssa, eikä ilmastonmuutos lupaa ainakaan helpotusta pulmiin.

–Olemme viemässä jätevesien puhdistukseen ja paikalliseen ruuantuotantoon liittyviä ratkaisuja mm. Meksikoon ja Nepaliin, Laine kertoo.

–Tähän suuntaan ollaan menossa, koska veden käytön ja päästöjen takia on mietittävä uusia ratkaisuja. Tällä hetkellä maailmassa on yli 2 miljardia ihmistä ilman turvallista veden lähdettä. Maailman puhtaasta vedestä 92% menee teollisuudelle ja maanviljelyyn ja vain 8% jää ihmisten käytettäväksi, hän jatkaa viitaten tarpeeseen kehittää uusia ratkaisuja.

–Lisäksi maaseutualueilta muutetaan jatkuvasti enemmän kaupunkeihin, joten kuka tulevaisuudessa viljelee ruokamme? Laine jatkaa.

Toisaalta Redono Oy:n kehittämistä lannoitteista on apua myös perinteisessä viljelyssä, sillä niiden avulla voidaan siirtyä luomuviljelyyn ja kontrolloida sitä, mitä pelloilta päätyy vesistöihin.

Kuulostaa siis siltä, että maailman pelastamiseenkin näillä keinoin voidaan vaikuttaa.

–Tämä on se, mitä osaan ja mistä minulla on kokemusta. Lisäksi harrastin kasvien vesiviljelyä jo aiemmin. Tässä osaamiseni ja intohimoni yhdistyvät, Laine päättää.

sininen biotalous

Maa- ja metsätalousministeriössä on toteutettu laajapohjainen valmistelutyö sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteistä. Tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä. Yhteiskunnan voimavaroja, toimenpiteitä ja myös tutkimusta tulee suunnata nykyistä paremmin tukemaan yritysten kasvua ja uudistumista sekä kansainvälisten läpimurtojen saavuttamista.

Lyhyen ja pitkän aikavälin tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden lähtökohdaksi valittiin kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen: Kestävä ruuantuotanto, Puhdas vesi ja sanitaatio, Edullista ja puhdasta energiaa, Terve ja monimuotoinen vesiympäristö, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä Terveys ja hyvinvointi. Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttävät kuitenkin muutoksia paitsi yritysten myös tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa.

Agendassa on tunnistettu näitä keskeisiä toiminnan edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Lisäksi agendan toimeenpanossa ja päivittämisessä tunnistettiin keskeisiä toimijoita, joiden tehtäviin toimintaympäristön analysointi, mahdollisuuksien seuranta ja ennakointi sekä liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen luontevasti kuuluisi. Toimeenpanon vastuutahoksi ehdotetaan sinisen biotalouden ohjausryhmää. Tutkimus- ja osaamisagenda tukee hallitusohjelman kärkihankkeen ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun” strategisia päämääriä ja vuonna 2016 lopussa julkaistun Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman 2025 toimeenpanoa.

Lähiruoka - PELLOLTA PÖYTÄÄN

YK:n kestävän kehityksen tavoite 2 on Ei nälkää. Tavoitteena on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta

Suomalaisella ruoalla on hyvä maine vastuullisesti tuotettuna ja puhtaana sekä hyvin jäljitettävissä olevana. Lähiruoan tunnuspiirteinä on paikallisesti tuotetetut elintarvikkeet, jotka edistävät alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka on lisäksi tuotettu ja jalostettu alueen raaka-aineista ja ne myydään ja kulutetaan samalla alueella. Lähiruoan määritelmä on vakiintumaton, mutta yleensä tässä yhteydessä alueella tarkoitetaan maakuntaa tai pienempää aluetta. Lähiruoalle tyypillistä on myös toimijoiden välinen yhteistyö sekä tuottajien ja kuluttajien maantieteelliset ja sosiaaliset yhteydet.

Lähiruoan etuina ovat lyhyet ruokaketjut ja kuljetusmatkat sekä elintarvikkeiden hyvä jäljitettävyys. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisten toimijoiden määrä ruoan jakeluketjussa on pieni. Erilaiset suoramyynnin muodot ovat tyypillisiä, kuten ruokapiirit, tilamyymälät, ruokaosuuskunnat ja kaupunkiviljely. Tämä mahdollistaa sen, että ruoan tuotanto-olosuhteet, tuotantotapojen ympäristövaikutukset ja turvallisuus terveydelle ovat selvitettävissä.

Muita lähiruoan hyötyjä ovat työllistäminen omalla alueella, verotulojen kerryttäminen, kuluttajien vaihtoehtojen lisääntyminen elintarvikevalinnoissa, alkutuotannon elinvoimaisuuden lisääntyminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta.

kestävä ruoantuotanto

Ruokajärjestelmän tulee kytkeytyä irti ehtyvistä fossiilisista resursseista, mikä tarkoittaa siirtymistä suljetumpiin ravinnekiertoihin ja uusiutuvan energian käyttöön. Tarvitaan hajautetumpaa tuotantorakennetta, jossa kuljetusmatkat pysyvät maltillisina. Tähän liittyy myös tarve suunnata ihmisten ruokavalioita kasvispainotteisimmiksi myös proteiinien lähteiden osalta sekä muuttaa maatalouden tuotantotavat kestävimmiksi. Lisäksi elintarvikejätteiden määrä tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä (Euroopan komissio). Tällaisia kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa. Tarvitaan myös julkisen sektorin ohjausta, jotta voidaan luoda kestävän ruoan toimintaympäristöjä.

Uudet viljelyteknologiat, digitalisaatio ja uudet toimintamallit ovat avainratkaisuja kestävämmän ruokajärjestelmän edistämiseen ja mahdollistavat ruokatoimijoiden yhteisöllisen toiminnan aidosti ekosysteeminä. Nämä luovat myös mahdollisuuksia uusille palveluille ja uudenlaiselle liiketoiminnalle ruokajärjestelmän muutoksessa.

Digitalisaation ratkaisut ovat myös houkutin uusille sukupolville nähdä ruoantuotanto tulevaisuuden alana, kiinnostavana ja kannattavana liiketoimintana sekä edistäjänä merkitykselliselle työllistymiselle. Jo olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään toistaiseksi liian vähän Suomessa. Digitalisaatiolla voidaan parantaa esimerkiksi maatalouden tuottavuutta ja tilojen kannattavuutta kuin myös ruokajärjestelmän eri toimijoiden saumatonta yhteistoimivuutta ja edistää esimerkiksi kuljetuskustannusten ja -päästöjen vähentämistä. Informaatioteknologia tarjoaa keinoja nykyistä parempaan riskien ja äkillisten muutosten ennakointiin laajasti ruoantuotannossa ja -kulutuksessa. Parhaimmillaan uudet teknologiat parantavat kannattavuuden lisäksi myös ruoantuotannon kestävyyttä.

Kotitalouksista syntyy eniten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä

Kotitalouksissa syntyvän elintarvikejätteen määrä vuodessa 2021 oli n. 300 miljoonaa kiloa (43-46 % koko ruokaketjun elintarvikejätteestä). Nykyään suomalaisissa kodeissa heitetään ruokaa roskiin vuosittain jopa 130 miljoonaa kiloa (Luke, 2020a). Suomalainen heittää vuodessa 20–25 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa hukkaan. LUKE:n tutkimusten mukaan eniten kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy vihanneksista ja juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista (17 %) ja kolmanneksi eniten kahvista (14 %) ”.

Kotitalouksissa hävikin juurisyyt liittyvät ylimitoitettuun ostamiseen, ruoan liikavalmistukseen tai huonosti organisoituun ruoan varastointiin (Katajajuuri 2020). Lisäksi suunnittelemattomuus, kotitaloustaitojen tai viitseliäisyyden puute sekä arjen muuttuvat tilanteet ja haasteet ovat kotitalouksien ruokahävikin syntyyn vaikuttavia tekijöitä (Hävikkifoorumi1, 2020).

Ruokahävikkiä voi vähentää kotitalouksissa pienin tai suurin keinoin: ennaltaehkäisemällä ja pelastamalla. Samalla voi säästää ruokakustannuksissa. Hävikin syntymiseen on useimmiten syynä arjen kiireet, sekä suunnitelmallisuuden ja keittiötaitojen puute. (Luke, 2020b). Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka aiheuttaa niin ekologisia kuin taloudellisia kustannuksia. Kun ruokaa päätyy roskikseen, hukataan kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja panokset (kuten vesi ja lannoite). Samalla syntyy ylimääräisiä kasvihuonekaasuja ja vesistöjä rehevöittäviä päästöjä. (Luke ,2020b) Niitä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan tarkemmin. Rahassa mitattuna Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain yhteensä 500 miljoonan euron arvosta (Luke, 2016a).