Redono

REDONO Palvelut ja Tuotteet

Redono Oy antaa takaisin luonnolle käsittelemällä sekä kierrättämällä teollisia sivuvirtoja omassa REDONO Ravinteiden Kierrätysprosessissa ja tarjoaa eri teollisuuksille uuden ekologisen ratkaisun jätevesien tai muiden sivuvirtojen käsittelylle ja kierrätykselle.

Redono Oy tarjoaa yrityksille palveluita, missä tutkitaan teollisuuksien tuottamien sivuvirtojen määrää ja laatuja sekä niiden aiheuttamat käsittelykustannukset ja ympäristövaikutukset.

REDONO Ravinteiden Kierrätysprosessissa käsitellään eri teollisia sivuvirtoja, joista valmistetaan nestemäistä lannoitetta, tai ravinnevesiliuosta, joita kutsutaan prosessissa BioSyötteiksi. BioSyötteitä hyödynnetään prosessissa viljelemällä mikrolevää BioLevä-yksikössä sekä tuottamalla uusia hydroviljeltyjä hyötykasveja BioKasvien yksikössä.   Näissä yksiköissä voidaan myös hyödyntää teollisuuksien tuottamia CO2-päästöjä.

REDONO-prosessi puhdistaa lopulta teollisuuksien sivuvirtoja, jonka jälkeen vettä voidaan kierrättää takaisin prosessivetenä tai päästää takaisin luontoon.

REDONO Palvelut

1. Teollisuuksien sivuvirtojen tutkimustyö

Tutustutaan yhdessä asiakkaan kanssa heidän teollisuuslaitoksen prosessiin. Selvitystyössä perehdytään laitoksen tuottamiin sivuvirtoihin, nykyisiin veden käsittelytapoihin ja nykyisiin päästö- ja käsittelykustannuksiin.

Palvelussa tuotetaan asiakkaalle raportti, missä esitetään kokonaiskartoitus asiakkaan nykyisestä tilanteesta, missä sivuvirtojen määrät, käsittelykustannukset sekä mahdolliset ympäristövaikutukset on tutkittu.

2. Sivuvirtojen laadun tarkkailu

Otetaan asiakkaan sivuvirroista vesinäytteitä, joista tutkitaan niiden ominaisuuksia, kuten   esim. ravinnepitoisuudet, mahdolliset haitta-aineet.  Asiakas saa selvityksen sivuvirtojen sisällöstä sekä niiden ominaisuuksista.

3. Uusien ratkaisujen suosituksia

Esitetään asiakkaalle uusia ratkaisuehdotuksia sivuvirtojen kierrättämiselle ja   hyödyntämiselle uusien teknologiaratkaisujen avulla. Tavoitteena on löytää ratkaisuja,   millä   asiakas saa kustannussäästöjä sekä parantaa omaa ympäristövaikutustaan.

 

REDONO Tuotteet

REDONO BioSyöte-yksikkö

BioSyöte-yksikköön voidaan vastaanottaa eri teollisuuksien sivuvirtoja/jätevesiä.

BioSyöte-yksikön tarkoitus on esikäsitellä jätevesivirtoja mahdollisista epäpuhtauksista, bakteereista, eliöistä ja muista kilpailevista organismeista, jotka saattavat olla haitaksi jatkoprosessissa.

Esikäsitellyt jätevesivirtaukset kutsutaan REDONO:ssa BioSyötteeksi. BioSyöte tulee toimimaan BioLevä- ja BioKasvien yksikön ravinneliuoksena, joka on kontrolloitua syötettä, joka on optimoitu mikrolevien sekä kasvien hyödynnettäviksi.

REDONO BioLevä-yksikkö

REDONO:n tavoitteena on tuottaa korkealaatuista luomuhyväksyttyä mikrolevää, kuten Haematococcus Pluvialis, joka sisältää suuren määrän antioksidanttia nimeltään astaksantiini, sekä Chlorella pyrenoidosa, eli Klorella-levä, joka on tunnettu sen monista eri parantavista, sekä puhdistavista vaikutuksista.

BioLevää viljellään fotobioreaktoreissa, missä kierrätetään BioSyötteitä sekä CO2-kaasua.

BioLevistä voidaan jalostaa uusi tuotteita, kuten esim. lisäravinteita ”SuperFoodia”, tehokasta kala- tai eläinrehua tai jopa hyödyntää BioLevää kosmetiikkatuotteissa.

BioLevä-yksikkö puhdistaa samalla BioSyötteiden vesiä. Vedet voidaan kierrättää takaisin teollisuuksien prosessivedeksi tai päästää takaisin luontoon.

REDONO BioKasvien yksikkö

REDONO:n BioKasvien yksikössä tavoitteena on viljellä korkealaatuisia luomuhyväksyttyjä hyötykasveja, kuten esim. salaatia tai humalakasveja kierrättämällä BioSyötteitä omassa DWC-hydroviljelyjärjestelmässä.

Nykyään kaikki Suomen panimot ovat riippuvaisia ostamaan humalansa ulkomailta, koska Suomessa ei ole vielä tarpeellista omaa humalan tuotantoa, tämän takia Redono Oy pyrkii myös viljelemään uusia humalakasveja Suomessa.

BioKasvit kasvatetaan jatkuvatoimisessa sekä kontrolloidussa ympäristössä, missä voidaan myös hyödyntää  teollisuuksien CO2-päästöjä.

Jätä mielellään yhteydenottopyyntösi tai ottakaa yhteyttä.

Katsomme mielellään yrityksenne nykyistä tilannetta sivuvirtojen hallinnassa sekä uusia mahdollisia vesien käsittelymenetelmiä, millä voidaan antaa takaisin luonnolle ja tuottaa uusia hyödynnettäviä tuotteita.

 

 

REDONO hanke, Ravinteiden kierrätysprosessi

Hankkeen toteutusaika: 1.5.2017 – 28.2.2018

Hankkeen kuvaus:

Hankkeen nimeksi on annettu REDONO joka on ravinteiden kierrätysprosessi. Redono prosessin tarkoitus on kierrättää eri teollisuuksien rejektivesiä ja muita mahdollisia ravinnepitoisia kirkkaampia vesiä. Näitä vesiä kutsutaan prosessissa BioSyötteiksi. Redonon ravinteiden kierrätysprosessin tavoitteena on hyödyntää vesien ravinteita uudelleen viljelemällä BioLevää ja BioKasveja suljetussa kierrossa sekä kontrolloiduissa olosuhteissa.

Hankkeen aikana tutkitaan eri teollisuuksien rejektivesiä mitkä voidaan mahdollisesti hyödyntää prosessissa. Nämä voiva olla esim. kalojen viljelyvesiä, maatalouden biokaasulaitosten suodosvesiä tai esim. panimoiden sivuvirtoja. REDONO-hankkeen aikana tutkitaan näiden teollisten jätevesien esikäsittelyä, jonka avulla saadaan valmistettua rejektivesistä ns. BioSyötettä, joka on ravinnepitoista vettä.

BioSyötteistä tutkitaan mm. ravinnepitoisuudet, kuten kokonaistyppi ja fosforit sekä muita mahdollisia prosessiin vaikuttavia ainesosia. Redono ravinteiden kierrätysprosessi tarjoaa teollisuuksille uuden ravinnevesien kierrätysmenetelmää, millä voidaan käsitellä ravinnepitoisia vesiä Redonon ravinteiden kierrätysprosessissa.

Redonon prosessilla vältytään turhista ravinnepäästöistä maaperään sekä vesistöön, jotka syntyvät muuten esim. ravinnevesien/lannoitenesteiden peltolevityksissä sekä esim. nurmen perustamissa.

BioSyötteiden tutkimustulosten avulla suunnitellaan ravinnevesien kierrättämistä Redonon BioLevä- sekä BioKasvien yksiköissä. BioLevä-yksikössä on tarkoitus viljellä mikroleviä, jotka voidaan hyödyntää esim. kalojen rehuksi, lisäravinteena tai siitä voidaan saada jalostettua uusia hyödyllisiä tuotteita. BioLevä-yksikössä on tarkoitus viljellä Haematococcus Pluvialis-levää, joka sisältää suuren määrän antioksidanttia nimeltään astaksantiini. Tämä antioksidantti tehostaa immuunipuolustusta, ja sillä on myös tutkitusti monia muita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Hankkeen aikana tullaan myös viljelemään Chlorella pyrenoidosa, eli Klorella-levää, joka on tunnettu sen monista eri parantavista, sekä puhdistavista vaikutuksista. Sitä on jo kauan käytetty tehokkaana ravinnelisänä (SuperFood).

BioKasvien yksikössä viljellään hydroviljelyksessä hyötykasveja, kuten esim. humalaa, joka voidaan hyödyntää mm. oluen valmistuksessa eri panimoissa. Hankkeen aikana suoritetaan myös laboratoriomittakaavan kokeita, missä vijellään salaattia eri BioSyötteiden avulla.

Tutkimustulosten avulla voidaan suunnitella Redono pilot-laitoksen esisuunnitteluja hankkeen aikana, missä mallinnetaan Redonon ravinteiden kierrätysprosessia eri teollisuuksien rejektivesien käsittelyä varten.

Redono Oy:n yhteistyökumppanit REDONO-hankkeen parissa toimivat Macon Oy, ALCUSO sekä Metropolia AMK

Hankkeen kokonaisbudjetti ja ohjelmasta myönnetyn tuen osuus: 100 000 €, josta tuen osuus on 70 %.

 

REDONO-hankkeen kuvaus löytyy myös ELY-keskuksen sivuilta tästä linkistä.

 

Ottakaa meihin yhteyttä, jos teitä kiinnostaa kuulla lisää REDONO-hankkeesta tai Redono Oy:n toiminnasta.

Henri Laine, toimitusjohtaja

Redono Oy

puh. 044-989 4612

sininen biotalous

Maa- ja metsätalousministeriössä on toteutettu laajapohjainen valmistelutyö sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteistä. Tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä. Yhteiskunnan voimavaroja, toimenpiteitä ja myös tutkimusta tulee suunnata nykyistä paremmin tukemaan yritysten kasvua ja uudistumista sekä kansainvälisten läpimurtojen saavuttamista.

Lyhyen ja pitkän aikavälin tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden lähtökohdaksi valittiin kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen: Kestävä ruuantuotanto, Puhdas vesi ja sanitaatio, Edullista ja puhdasta energiaa, Terve ja monimuotoinen vesiympäristö, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä Terveys ja hyvinvointi. Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttävät kuitenkin muutoksia paitsi yritysten myös tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa.

Agendassa on tunnistettu näitä keskeisiä toiminnan edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Lisäksi agendan toimeenpanossa ja päivittämisessä tunnistettiin keskeisiä toimijoita, joiden tehtäviin toimintaympäristön analysointi, mahdollisuuksien seuranta ja ennakointi sekä liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen luontevasti kuuluisi. Toimeenpanon vastuutahoksi ehdotetaan sinisen biotalouden ohjausryhmää. Tutkimus- ja osaamisagenda tukee hallitusohjelman kärkihankkeen ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun” strategisia päämääriä ja vuonna 2016 lopussa julkaistun Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman 2025 toimeenpanoa.
tutustu tarkemmin

Lähiruoka - PELLOLTA PÖYTÄÄN

YK:n kestävän kehityksen tavoite 2 on Ei nälkää. Tavoitteena on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta

Suomalaisella ruoalla on hyvä maine vastuullisesti tuotettuna ja puhtaana sekä hyvin jäljitettävissä olevana. Lähiruoan tunnuspiirteinä on paikallisesti tuotetetut elintarvikkeet, jotka edistävät alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoka on lisäksi tuotettu ja jalostettu alueen raaka-aineista ja ne myydään ja kulutetaan samalla alueella. Lähiruoan määritelmä on vakiintumaton, mutta yleensä tässä yhteydessä alueella tarkoitetaan maakuntaa tai pienempää aluetta. Lähiruoalle tyypillistä on myös toimijoiden välinen yhteistyö sekä tuottajien ja kuluttajien maantieteelliset ja sosiaaliset yhteydet.

Lähiruoan etuina ovat lyhyet ruokaketjut ja kuljetusmatkat sekä elintarvikkeiden hyvä jäljitettävyys. Tämä tarkoittaa sitä, että taloudellisten toimijoiden määrä ruoan jakeluketjussa on pieni. Erilaiset suoramyynnin muodot ovat tyypillisiä, kuten ruokapiirit, tilamyymälät, ruokaosuuskunnat ja kaupunkiviljely. Tämä mahdollistaa sen, että ruoan tuotanto-olosuhteet, tuotantotapojen ympäristövaikutukset ja turvallisuus terveydelle ovat selvitettävissä.

Muita lähiruoan hyötyjä ovat työllistäminen omalla alueella, verotulojen kerryttäminen, kuluttajien vaihtoehtojen lisääntyminen elintarvikevalinnoissa, alkutuotannon elinvoimaisuuden lisääntyminen uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta.
tutustu tarkemmin

kestävä ruoantuotanto

Ruokajärjestelmän tulee kytkeytyä irti ehtyvistä fossiilisista resursseista, mikä tarkoittaa siirtymistä suljetumpiin ravinnekiertoihin ja uusiutuvan energian käyttöön. Tarvitaan hajautetumpaa tuotantorakennetta, jossa kuljetusmatkat pysyvät maltillisina. Tähän liittyy myös tarve suunnata ihmisten ruokavalioita kasvispainotteisimmiksi myös proteiinien lähteiden osalta sekä muuttaa maatalouden tuotantotavat kestävimmiksi. Lisäksi elintarvikejätteiden määrä tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä (Euroopan komissio). Tällaisia kestäviä ratkaisuja on rakennettava paikallisten toimijoiden kanssa. Tarvitaan myös julkisen sektorin ohjausta, jotta voidaan luoda kestävän ruoan toimintaympäristöjä.

Uudet viljelyteknologiat, digitalisaatio ja uudet toimintamallit ovat avainratkaisuja kestävämmän ruokajärjestelmän edistämiseen ja mahdollistavat ruokatoimijoiden yhteisöllisen toiminnan aidosti ekosysteeminä. Nämä luovat myös mahdollisuuksia uusille palveluille ja uudenlaiselle liiketoiminnalle ruokajärjestelmän muutoksessa.

Digitalisaation ratkaisut ovat myös houkutin uusille sukupolville nähdä ruoantuotanto tulevaisuuden alana, kiinnostavana ja kannattavana liiketoimintana sekä edistäjänä merkitykselliselle työllistymiselle. Jo olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään toistaiseksi liian vähän Suomessa. Digitalisaatiolla voidaan parantaa esimerkiksi maatalouden tuottavuutta ja tilojen kannattavuutta kuin myös ruokajärjestelmän eri toimijoiden saumatonta yhteistoimivuutta ja edistää esimerkiksi kuljetuskustannusten ja -päästöjen vähentämistä. Informaatioteknologia tarjoaa keinoja nykyistä parempaan riskien ja äkillisten muutosten ennakointiin laajasti ruoantuotannossa ja -kulutuksessa. Parhaimmillaan uudet teknologiat parantavat kannattavuuden lisäksi myös ruoantuotannon kestävyyttä.
tutustu tarkemmin

Kotitalouksista syntyy eniten elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä

Kotitalouksissa syntyvän elintarvikejätteen määrä vuodessa 2021 oli n. 300 miljoonaa kiloa (43-46 % koko ruokaketjun elintarvikejätteestä). Nykyään suomalaisissa kodeissa heitetään ruokaa roskiin vuosittain jopa 130 miljoonaa kiloa (Luke, 2020a). Suomalainen heittää vuodessa 20–25 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa hukkaan. LUKE:n tutkimusten mukaan eniten kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy vihanneksista ja juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista (17 %) ja kolmanneksi eniten kahvista (14 %) ”.

Kotitalouksissa hävikin juurisyyt liittyvät ylimitoitettuun ostamiseen, ruoan liikavalmistukseen tai huonosti organisoituun ruoan varastointiin (Katajajuuri 2020). Lisäksi suunnittelemattomuus, kotitaloustaitojen tai viitseliäisyyden puute sekä arjen muuttuvat tilanteet ja haasteet ovat kotitalouksien ruokahävikin syntyyn vaikuttavia tekijöitä (Hävikkifoorumi1, 2020).

Ruokahävikkiä voi vähentää kotitalouksissa pienin tai suurin keinoin: ennaltaehkäisemällä ja pelastamalla. Samalla voi säästää ruokakustannuksissa. Hävikin syntymiseen on useimmiten syynä arjen kiireet, sekä suunnitelmallisuuden ja keittiötaitojen puute. (Luke, 2020b). Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka aiheuttaa niin ekologisia kuin taloudellisia kustannuksia. Kun ruokaa päätyy roskikseen, hukataan kaikki ruoan valmistukseen käytetty energia ja panokset (kuten vesi ja lannoite). Samalla syntyy ylimääräisiä kasvihuonekaasuja ja vesistöjä rehevöittäviä päästöjä. (Luke ,2020b) Niitä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme tuotetun ruoan tarkemmin. Rahassa mitattuna Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain yhteensä 500 miljoonan euron arvosta (Luke, 2016a).
tutustu tarkemmin