Redono Kestävän Panimon Kiertotalousmalli

12.4.2019

Pala maailmaa paremmaksi kiertotalousratkaisuilla

Juttu Ykkös-Lohja lehdessä: https://www.ykkoslohja.fi/pala-maailmaa-paremmaksi-kiertotalousratkaisuilla/

Lohjalaisen Redonon toimitusjohtaja Henri Laine haluaa olla mukana pelastamassa maailmaa.

–Pienestä pojasta lähtien sisälläni on asunut pieni Pelle Peloton, jonka intohimona on keksiä maapallolle hyvää tekeviä ratkaisuja, jotta meillä kaikilla ihmisillä olisi täällä paremmat oltavat nyt ja tulevaisuudessa, hän kertoo.

Laine on koulutukseltaan kone- ja tuotantotekniikan insinööri. Työkokemusta hänellä on mm. vesilaitosten puhdistusprosessien kehittämisestä, biopolttoaineiden jätteiden hyödyntämisen kehittämisestä sekä muoviteollisuudesta. Kokemuksen ja kiinnostuksen myötä on edetty siihen pisteeseen, että Laine on kehittänyt itse prosessin, jolla hän tekee osansa maailman pelastamiseksi. Redono Oy on perustettu toteuttamaan tuo idea käytännössä.

–Teollisuus tuottaa sivuvirtoja, joissa on mm. hiilidioksidia ja orgaanisia vesipäästöjä. Ajatuksena on, että Redono pystyisi hyödyntämään niitä ja tuottamaan uusia resursseja ja raaka-aineita. Tuotamme myös teknologiaratkaisuja ja kiertotalousmalleja asiakkaillemme, Laine avaa.

Panimoiden sivuvirroista humalaa ja mikrolevää

Laineen kehittämää kiertotalousmallia tullaan testaamaan Vantaalla Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa olevassa Urban Farming -demonstraatioympäristössä. Siellä kokeillaan Laineen kehittämää BioFeed-teknologiaa, jonka avulla voidaan tuottaa nestemäisiä luomulannoitteita panimoteollisuuden sivuvirroista. Laine on hakenut teknologialle oman menetelmäpatentin. Samalla tutkitaan humalakasvien sisäkasvatustekniikkaa ja näiden tuotettujen luomulannoitteiden hyödyntämistä humalan kasvatuksessa. Yhteistyökumppanina on Tornion Panimon, jonka kanssa on tarkoituksena demonstroida kestävän panimon kiertotalousmallia, jossa panimoiden sivuvirroista voidaan tuottaa tuoretta humalaa oluen panemiseen. Sitra on myöntänyt rahoitusta kehitystyölle.

Teollisuuden sivuvirroista tuotettujen orgaanisten lannoitetta avulla voidaan myös viljellä mikrolevää.

–Mikrolevistä puhutaan superfoodina ravinnetiheytensä vuoksi. Niissä voi olla jopa 60% proteiinia ja ne ovat täynnä hyviä Omega-rasvahappoja ja vitamiineja. Ne soveltuvat erinomaisesti mm. kala- ja eläinrehun ainesosiksi. Mikroleville löytyy paljon erilaisia käyttömahdollisuuksia lisäravinnetuotannosta kosmetiikkaan, Laine kertoo.

Henri Laineen vaimo Tiia Laine, joka on myös Redono Oy:n perustajajäsen, tulee toimimaan tuotekehityshankkeessa, jossa tutkitaan mikrolevien sekä humalakasvien monia hyödyntämismahdollisuuksia mm. kosmetiikkatuotannon aineosina.

Metropolian Urban Farming -demonstraatioympäristössä tullaan myös tutkimaan bioteknistä vedenpuhdistusmenetelmää mikrolevän viljelyn avulla. Tavoitteena on lopulta puhdistaa teollisuuden sivuvirtoja, jotta vesiä voidaan kierrättää ja vähentää teollisuuden tuoreen veden käyttöä. Mikrolevillä on luontainen kyky puhdistaa vettä ja hyödyntää hiilidioksidipäästöjä. Tätä kykyä kannattaisi hyödyntää eri teollisuuksissa, kuten kalanviljely- ja bioetanoliteollisuudessa, Laine kertoo.

Redono Oy toimii mikrolevien tuotantoteknologian ratkaisuissa yhteistyössä englantilaisen Varicon Aqua -yrityksen kanssa.

–Sloganimme on ”Giving back to nature”, joka tulee Redono-nimestä. Redono tarkoittaa latinan kielellä ”antaa takaisin”. Tiivistettynä ajatus on saada näiden ratkaisujen avulla teollisuudet tuottamaan vähemmän päästöjä ja käyttämään vähemmän vettä ja muita luonnonvaroja. Samalla voidaan tuottaa puhdasta ruokaa, mikrolevää ja puhdasta vettä, Laine summaa.

Lohjalaisille salaattia ja mansikoita keskellä talvea

Redonon ratkaisuista voi olla hyötyä ja iloa myös lohjalaisille. Laine kertoo, että Lohjan kaupungin kanssa on ollut puhetta uudenlaisesta kaupunkiviljelyratkaisusta eli kontista, jossa ihmiset voisivat viljellä kasviksia ympäri vuoden.

–Mitä lohjalaiset olisivat mieltä viljelykontista, jossa kuka tahansa voisi viljellä omat salaatit ja mansikat talvellakin? Meillä viljelysesonki on muuten kovin lyhyt. Ravintolat ja kaupatkin voisivat hyödyntää samaa ideaa. Rahoitus vain puuttuu, Laine pohtii.

–Haluaisin tuoda asukkaille yhteisöllisen palvelun ja tietoisuutta herättävää toimintaa, jotta ihmiset näkisivät, että ruokaa voi kasvattaa nykyaikaisella teknologialla, eikä aina tarvita multaa, Laine kertoo.

Mitä sitten voisi kasvattaa? Redono Oy toimii kasvien vertikaaliviljelyratkaisuissa yhteistyössä belgialaisen Urban Crop Solution -yrityksen kanssa.

–Tällä hetkellä tiedetään noin 200 kasvilajia, joita näiden teknologioiden avulla voidaan kasvattaa, kuten salaatteja, yrttejä ja mansikoita. Tavoitteena on tarjota kokonaisratkaisuja ja palveluita, jotta voidaan tuottaa enemmän puhdasta lähiruokaa vuoden ympäri.

Kasvien hydroviljelyteknologia säästää vettä

Hydroviljelyteknologiassa ei siis tarvita multaa. Mieleen saattaa nousta ajatus, ettei salaatti ole kunnon salaattia, jos se ei ole kasvanut mullassa, mutta Laine nostaa esille pari mielenkiintoista näkökulmaa.

–Hydroviljelyteknologian avulla kasvatettu ruoka kuluttaa vähemmän vettä ja tuottaa vähemmän päästöjä kuin perinteinen viljely. Menetelmässä kasvien juurille kierrätetään vettä, joka sisältää ravinteet. Ravinteiden määrä voidaan säätää sopivaksi, eikä kasvin energia mene juurien kasvattamiseen, vaan se voi keskittyä kasvamaan ylöspäin. Kasvit kasvavat puolet nopeammin täyteen kasvuunsa, Laine avaa.

–Mullassa kasvaneiden kasvien kohdalla on suurempi riski, että mukana on myös mikrobeja ja ötököitä, jotka tulevat häiritsemään kasvia. Niitä varten käytetään yleensä torjunta-aineita. Vesiviljelyllä tuotettu ruoka on myös puhtaampaa ja sopii siten paremmin allergisillekin, kun voidaan poistaa torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien käyttö. Kasvi voi olla myös ravintorikkaampi. Itse uskon niin, mutta tutkimme asiaa nyt Metropoliassa, hän jatkaa.

Ratkaisuja maailman ongelmiin?

Redonon ratkaisuista voisi olla apua maailmallakin. Monessa maassa painitaan niin ruuantuotantoon kuin vedenkulutukseenkin liittyvien ongelmien kanssa, eikä ilmastonmuutos lupaa ainakaan helpotusta pulmiin.

–Olemme viemässä jätevesien puhdistukseen ja paikalliseen ruuantuotantoon liittyviä ratkaisuja mm. Meksikoon ja Nepaliin, Laine kertoo.

–Tähän suuntaan ollaan menossa, koska veden käytön ja päästöjen takia on mietittävä uusia ratkaisuja. Tällä hetkellä maailmassa on yli 2 miljardia ihmistä ilman turvallista veden lähdettä. Maailman puhtaasta vedestä 92% menee teollisuudelle ja maanviljelyyn ja vain 8% jää ihmisten käytettäväksi, hän jatkaa viitaten tarpeeseen kehittää uusia ratkaisuja.

–Lisäksi maaseutualueilta muutetaan jatkuvasti enemmän kaupunkeihin, joten kuka tulevaisuudessa viljelee ruokamme? Laine jatkaa.

Toisaalta Redono Oy:n kehittämistä lannoitteista on apua myös perinteisessä viljelyssä, sillä niiden avulla voidaan siirtyä luomuviljelyyn ja kontrolloida sitä, mitä pelloilta päätyy vesistöihin.

Kuulostaa siis siltä, että maailman pelastamiseenkin näillä keinoin voidaan vaikuttaa.

–Tämä on se, mitä osaan ja mistä minulla on kokemusta. Lisäksi harrastin kasvien vesiviljelyä jo aiemmin. Tässä osaamiseni ja intohimoni yhdistyvät, Laine päättää.